Joki, puisto ja metro

Niin, kyllä täällä Madridissakin on joki, ei se ole kyllä mikään Seine, Thames tai edes Vantaa, mutta joki kuitenkin. Taustalla muuten siintää Estadio Vicente Calderón - Atletico Madridin kotistadion. Jonne varmaan suuntaan katsomaan futista tässä ennen kauden päätöstä. Toisaalta kiehtoo myös Santiago Bernabéu ja Mestareiden liigan ottelut.

Aika säälittävä purohan tuo Manzanares on mutta ilmeisesti historialtaan merkittävä. Ja nyt joenrantaa ollaan kunnostamassa uuteen loistoon, jota seuraava kuva havainnoi. Kuvan otin semmoisen pömpelin seinästä, jossa joen uutta uljasta elämää tiedotettiin.

Noissa maisemissa kävin siis tänään vähän kävelyllä. Sitä ennen tutustuin hieman naapuristooni, sillä hoksasin, etten ihan joka katua ole vielä kulkenut. Löysinkin osto- ja myyntiliikkeen, josta tuntui löytyvän etenkin kodin elektroniikkaa, mahdollisesti haen sieltä lämmittimen yhdeksällä eurolla, jos nämä kosteat säät vielä jatkuvat.

Tänään tosin oli - joskin vaihtelevaa - niin kuitenkin lämmintä. Huolimatta muutamasta sadekuurosta ja ukkosen jyrähtelystä, päivä oli tähän astisista lämpimin, kokonaista +19 astetta. Tuuli oli kyllä melkoinen, muttei sentään ihan niin hurjissa myrskylukemissa kuten ilmeisesti Portugalissa ja Espanjan pohjoisrannikolla on tänään ollut. Että ei hätää sen suhteen.

Tällä viikolla ehdin käymään uudestaan myös Retiron puistossa, josta jäi edelleen kiertämättä osa. Riittää lääniä. Etsiydyin kuljeskellessani hienoon barokkipuutarhaan, jossa puut oli tyypilliseen tapaan leikelty vinkeisiin muotoihin. Maa oli sateiden jäljiltä aika kosteaa ja hiekka välillä lähes juoksuhiekkaa. Tykkään silti tämän barokkipuutarhan muotokielestä ja menen sinne uudestaankin.

Toisekseen löysin puiston luoteiskulmasta keinotekoisen vuoren, sekä kalalammikon kera kohtalaisen hienon kalamajan. Retiron puistohan oli pitkän aikaa kuninkaallisten yksityisaluetta, siitä kielivät aidatkin, mutta nyttemmin se on - etenkin viikonloppuisin - Madridin olohuone ja lenkkeilijöiden luvattu maa.

Muuten, onko kukaan, koskaan missään kohdannut yhtä intensiivistä vuorovaikutusta patsaiden välillä? Mitä taiteeseen tulee, niin tiedän mistä pidän, vaikken tietäisi mitä se on. Veistokset kolahtavat harvoin, mutta tässä oli jotain erittäin sykähdyttävää. Mulla on vissiin ikävä Sussaa. Noh, kuukauden päästä pyörähdän Suomeen.

Patsas on muuten pystytetty näytelmäkirjailijaveljesten Serafín ja Joaqúin Alvarez Quinteron kunniaksi. Ja kyllä, Serafín kai sitten on pojan nimi? Patsas lienee saanut innostuksensa veljesten näytelmistä. Oletan.

Siitä metrosta vielä. Olenkin sitä jo ylistänyt kovin käteväksi liikkumismuodoksi ja 46 euron kuukausikorttia edulliseksi, mutta hei, enemmän Madridia näkee maan päällä. Etäisyydet keskustassa on aika lyhyitä ja ne on kovin kätevä kävellä. Etenkin kauniilla säällä on kiva kulkea katuja, katsella ihmisiä ja putiikkeja. Vähemmän kiva on väistellä roskia ja koirain jätöksiä, joita täällä on melkein yhtä paljon kuin Ranskassa. Lisäksi kaduilta löytyy monenlaista roskaa, etenkin aamuisin, tässä kolme paritonta sukkaa kera tupakantumpin. Katuja kyllä pestään ja siivotaan paljon, muuten ne hukkuisivatkin rojuun ja roskaan. Paikalliset eivät ole turhan tarkkoja jätteiden sijoittamisesta astioihin. Ja vaikka kuinka yliopistollakin kehotetaan säästämään vettä (monet nuoret miehet toteuttavatkin sitä jättämällä kädet pesemättä wc-käynnin jälkeen) niin mielestäni enemmän vettä säästyisi jos oppisivat laittamaan roskat roskiin, eikä kadulle, näin niitä ei tarvitsisi pestä niin usein. Eikä nuo sukat ole edes villeintä mitä kadulla on tullut vastaan. Otetaan lisää kuvia kun sattuu kamera mukaan.

Loppuun vielä hyvin totuudenmukainen piirros metrosta. Liukuportaat ovat kovassa käytössä, monissa muuten lukee KONE, mutta portaisiin harvempi uskaltautuu. Itsekin käytän liukuportaita kun ei ole kiire, hopussa portaita pääsee ihan oikeasti nopeammin. Aamuyöllä Suomi pelaa Slovakiaa vastaan, sitä ennen hieman unta palloon ettei mene sunnuntai ihan hukkaan.

Alkaneet luennot

Miten paljon voi ihmisellä olla ikävä Korppia?
Olen kaksi päivää juossut katsomassa eri luentoja kyetäkseni valitsemaan jotain suhteellisen järkevää, mielenkiintoista ja ymmärrettävää. Täällä kun ekat pari viikkoa saat katsella, että minkälaisia nämä kurssit ovatkaan, niistä kun ei muuta tietoa Internetissä ole kuin kurssin nimi, opettaja ja hyvässä lykyssä luokka.

Toistaiseksi luulen löytäneeni kaksi kurssia, joiden opettajien espanjan kielestä ymmärrän edes puolet. Kurssit ovat niinkin mainioita kuin Valtion reformaatio Latinalaisessa Amerikassa ja Maghrebin ja Lähi-idän kansainväliset suhteet. EU:n ulkopolitiikka ja ulkosuhteet kurssilla meille lyötiin eteen viiden sivun teksti, ja annettiin 15 minuttia aikaa lukea se - pääsin puoleen väliin ja olin seuranneesta keskustelusta aika pitkälti pihalla.

Tällä viikolla ajattelin katsastaa vielä neljä luentoa, vaikka olisihan kovin mukavaa, jos kaikki luennot sattuisivat maanantai-tiistai-akselille. Joka tapauksessa luulen tekeväni täällä kolme-neljä kurssia, siinä lienee ihan riittävästi niin pisteiden (20 op) kuin tekemisenkin osalta. Kelan täditkin pysyvät tyytyväisinä. Haussa siis edelleen pari kurssia, lopullinen ohjelma varmistunee ensi viikon aikana.

Aika jännää on muuten tämä anarkismi yliopistomaailmassa, tai oikeastaan muutenkin Espanjan yhteiskunnassa. Punaisia päin kävellään surutta (maassa maan tavalla), autot parkkeerataan miten sattuu kera hätävilkkujen ja yliopistolla polttavat sisällä ruohoa. Varsinainen tupakointi on kuulemma vähentynyt syksystä, jolloin koko rakennus oli harmaassa savussa. Joka puolella on lainvoimaisia "tupakointi kielletty"-kylttejä, mutta harvempi niistä tuntuu välittävän. Ruokala on tauon 14.30-15.30 aikaan kohtalaisen savuisa paikka.

Tällainen ensikosketus paikalliseen yliopistomaailmaan. Olen varovaisen toiveikas kurssien ja opiskelun suhteen, kyllä tämä tästä. Detaljina kerrottakoon, että tänään satoi rakeita. Toisekseen, pääsiäisen ajalle olen varannut viiden päivän reissun Maltalle, jossa Elias liittyy seuraani Kyprokselta, sekä viikon reissun Suomeen. :) Sussa kun ei saanut työvuoroistaan tietoa, niin päätettiin tehdä näin päin. Toisin päin sitten toukokuussa. Vapun jälkeen Puolue ry tekee kevätekskursionsa Budapestiin, jonne saatan itsekin suunnata jos finanssipolitiikka antaa myöten. Stipendejä Budapest-vierailua varten otetaan vastaan!

Yhteenvetoa viime päiviltä

Okei. Hieman venähti tekstien väli pitkäksi. Pahoittelen, kaikkien mielenkiinto tosin jo lienee hiipunut tässä vaiheessa. :)

Kuitenkin, 6. päivä lauantaina vietin aikaani Retiro-puistossa, samoin kuin arviolta tuhannet paikalliset. Tilaa onneksi riitti kaikille. Mieleen jäivät etenkin kristallipalatsi ja tekojärvi, jolla ihmiset enempi vähempi taitavasti soutelivat.

Sunnuntaina suuntasin sitten jo aiemmin mainostamalleni Rastrolle. Kyseessä on oikeastaan älyttömän isot markkinat, käsittäen yhden ison kadun, sekä lähitienoot. Myynnissä on jotakuinkin kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ihmisiä enemmän kuin olisin välittänyt, laukusta oli hyvä pitää kiinni. Mutta olipa kokemus, varmaan tulee lähdettyä uudestaankin, jos tulee tarvetta hauskalle t-paidalle, uskonnolliselle avaimenperälle tai pashmiinihuiville.

Kielikurssi päättyi perjantaina, oikeastaan liian pian, vielä tuolla olisin viihtynyt. Edettiin aina subjunktiiviin asti, mutta ei se tainnut vieläkään lopullisesti valjeta. Kurssin porukka on ollut sen verran kivaa, että on vapaa-aikaakin vietetty yhdessä. Keskiviikkona juhlimme Fabianin syntymäpäiviä, ensin salsamusiikilla kyllästetyssä La Lupessa ja sitten viiteen asti Cafe Orangessa. Jälkimmäinen oli klubi, liian täynnä erasmusopiskelijoita. Luulen, ettei Suomessa saa edes päästää noin paljon ihmisiä samaan tilaan. Otimme sitten taksin La Latinaan - kymmenen minuutin matka maksoi kolmelta ihmiseltä 6 euroa. Ja nukuin Fabianin sohvalla pari tuntia, kunnes lähdin metrolla kotiin unille.

Samalla porukalla olemme kävimme myös syömässä torstain kurssin jälkeen. Tarkoitus oli nauttia tapasta, mutta meille suositeltu paikka olikin kiinni. Olimme liikkeellä vähän ennen seitsemää ja havaitsimme, ettei lämmintä ruokaa saa tästä kaupungista ennen iltakahdeksaa. Lopulta sitten päädyimme nälissämme ihan viihtyisään pitsapaikkaan. Tapas jäi toiseen kertaan.

Kävin parin kreikkalaisen tytön kanssa katsomassa sunnuntaina elokuvan, kun sattumalta (!) törmäsimme kaupungilla. Kumpikin oli tahollaan suunnitellut menevänsä elokuviin ja tietoa haimme turisti-infosta. Nämä kun täällä tuppaavat dubbaamaan elokuvat. Onneksi löytyi sitten alkuperäisversioitakin näyttäviä kinoja ja pienen jahkailun päätteeksi valitsimme elokuvan A Single Man. Kertoo muuten rakkaansa menettäneestä homoseksuaalista kirjallisuuden professorista vuonna 1962. Pääosassa Colin Firth. Ei itseasiassa ollut ollenkaan huono pätkä.

Viikonloppuna oli myös kiinalainen uusivuosi. Ja kyllä, juhlivat sitä täälläkin, sen verran on kiinalaisia maisemissa. Useimmiten pitävät sellaisia pikkukauppoja, joista saa jotakuinkin kaikkea ja suhteellinen edullisesti. Samoin aukioloajat ovat aika joustavat. Oli paraatia ja semisti jotain karnevaalimeininkiäkin, olihan myös laskiainen. Tosin parhaat karnevaalit on kuulemma Teneriffalla. Itse en huimasti jaksanut innostua karnevaalihumusta, vaan yritin sunnuntaina vierailla Pradossa, joka siis on kansallismuseo. Kun lähestyin sisäänkäyntiä havaitsin parisataa metriä pitkän jonon ja päätin jättää toiseen kertaan, siksi suuntasinkin keskustaan ja elokuviin.

Eilen maanantaina oli sitten yliopiston puolesta Erasmus welcome day. Paikalle piti toimittaa itsensä lisäksi passikuva. Saimme kirkuvanpunaiset olkareput, jotka sisälsivät tarpeellista tietoa siitä sun tästä. Se tieto jota odotin, eli mistä saan selville tänä keväänä järjestettävät kurssit, jäi puuttumaan. Menen siis käymään oman kampukseni erasmustoimistossa tällä viikolla. Tosin lupailivat jo aiemmin jotain linkkejä sähköpostiin - ei ole näkynyt.

Maanantaina koin myös jotain hyvin eksoottista, räntäsateen. Keli oli nollissa ja taivaalta pudotteli räntää ihan kiitettävää tahtia. Onneksi sentään suli välittömästi, mutta olihan kovin epämiellyttävää. Missä on ne 30 asteen ihanat lämpötilat? Ilmeisesti nyt Tansaniassa, kuukauden päästä toivoakseni täällä.

Nyt kun olympialaiset alkoivat, olen voinut seurata niitä Euroopan yleisradioiden portaalin kautta. Ihan samaa ohjelmaa näen kuin tekin kakkoselta ja FST:ltä. Tosin yhteys temppuilee välillä, niin että miesten 15 km:n kisa jäi suunnilleen näkemättä. Tosin eipä siinä ilmeisesti nähtävää ollutkaan. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että unirytmini alkaa sopeutua paikalliseen.

Sain luettua loppuun mukaan ottamani Stieg Larssonin Milleneum-trilogian kaksi viimeistä kirjaa. Eilen hyvästelin Lisbeth Salanderin ja Mikael Blomkvistin. Kaksi elokuvaa aiheesta on tosin vielä katsomatta. Suosittelen kyseistä dekkari/trilleritrilogiaa kyllä ihan kaikille. Mitä mainiointa tekstiä. Hyvin jännää. (Josta tulikin mieleen, että Pasila saa kuulemma kolmannen tuotantokauden, mahtavuutta!)

Tänään tiistaina suuntasin kohti arkelogista museota, joka sisälsi niin sarkofageja, kultakoruja, kuin patsaitakin. Ilmainen sisäänpääsy oli myös mieluinen yllätys. Suosittelen, aikaa tuskin menee tuntia kauempaa, sen verran suppea kokoelma kuitenkin oli. Museon edustalta löytyi pari aika näyttävää patsasta.

Kun aikaa sitten jäikin vielä, suuntasin toiveikkaana kohti Pradoa. Havaittuani jälleen turhan pitkän jonon vesisateessa, vaihdoin seuraavan kohteeni tien toiselle puolelle Museo Thyssen-Bornemiszaan. 5,50 € lipulla sain nädä koko joukon maalauksia, joista jotkut jopa säväyttivät. Alla Hans Holbeinin versio kuningas Henrik kahdeksannesta ja Roy Lichtenstein Nainen kylvyssä. Lisäksi oli teoksia sellaisilta kavereilta kuten Monet, Picasso, Rubens, El Greco, Cézanne ja mitä Rembrandteja niitä olikaan. Vielä jäi vähän näkemättäkin, kun sulkemisaika tuli vastaan, mutta pitänee pistäytyä uudestaan joku toinen kerta.

Ihana, kamala Ikea

Huoneeni on ollut aika karu verraten Jyväskylän kaksioon. Asialle oli tehtävä jotain, mutta maltoin peräti perjantaihin ennen kuin lähdin Ikeaan. Madridista löytyy näitä Ruotsin lipun heiluttajia kokonaista kolme ja havaitsin että ainakin tähän yhteen pääsee metrolla (myöhemmin tänään opin että toiseenkin pääsee ja sinne on lyhyemmästi).

Aamulla heräsin siis jo kahdeksalta ja hieman ennen kymmentä, tunnin metromatkan jälkeen olinkin ostoskeskusten keskellä ja kauempana häämötti Ikean kyltti, kovin tuttuna. Kovin samanlaisia ovat tuotteet maasta riippumatta, tosin normaaleja aluslakanoita en löytänyt, samoin yksi tärkeimmistä hankinnoistani - tiskiharjan - löysin vasta koluttuani keittiöosaston kolmeen kertaan.

Ravintolan puolella nautin välimerellisen aamiaisen, ruokapuolelta ostin pussillisen Polly-karkkeja ja näkkileipää. Mukaan tarttui tyyny, tohvelit (kylmät on lattiat), vihreä matto (kummasti kotoisampaa), viltti, vihreä kahvikuppi, lakanasetti, viherkasvi ruukkuineen, koristetyynyn päälliset, päiväpeite ja kymmenen senttiä paksu vaahtomuovipatja. Joustinpatja on koko ajan kovertanut reikiä mun selkään, mutta oikeastaan lähdin etsimään petaria. Vaahtomuovipatja osoittautui halvemmaksi ja toiminee myös varavuoteena tarvittaessa. :)

Parin käärön ja kassin kanssa palasin asunnolle ja heittelin tavarat paikoilleen. Toivon ensiyöltä parempaa unta. Jokatapauksessa huoneessani on nyt huomattavasti viihtyisämpää. Seinille pitää vielä hakea jostain julisteen tapaista. Mahdollisesti sunnuntaina Rastrolta.

Kielikurssista pari sanaa. Opettajamme Arancha on loistava tapaus, puhuu ymmärrettävästi, eivätkä tunnit muutenkaan ole kuivia. Taso on ihan oikea minulle, preteritin, impefektin ym. kertaus on ollut ihan kohdallaan. Lisäksi olen kerännyt vähän sanastoa, kun sillä puolella on enemmän puutteita. Ryhmässä on yhdeksän oppilasta, kaksi saksalaista, kaksi kreikkalaista, unkarilainen, italialainen, ranskalainen, puolalainen ja minä. Oikein mukavaa porukkaa, hyvin tulemme toimeen. Espanjaksi ja välillä englanniksi.

Kuvissa vielä julistus filosofian laitoksen seinässä ja aukio kampusalueelta, joka on ihan huikean suuri. Lähempi torni on muuten hissi.

Väittävät suomalaisten osaavan hyvin kieliä

Rastrolle en sunnuntaina ehtinyt, mutta ehkä ensi sunnuntaina sitten, sinne kuulemma kannattaa mennä aamusta. Mainiota muuten on että lämmitys toimii, kun kääntää nupista. On kuulemma tosin hintavaa, joten saatan tyytyä palelemaan. Lienee faktaa, että parin kuukauden päästä itken miten kuuma täällä onkaan.

Kielikurssi starttasi tänään, enkä tietenkään päässyt aamuryhmään, vaan opiskelen kolmesta seitsemään. :) Meitä on ryhmässä kymmenen, kaksi saksalaista, kaksi kreikkalaista, hollantilainen, unkarilainen, ranskalainen, italialainen, puolalainen ja minä. Aika kirjava sakki, kun oppiaineetkin erosivat toisistaan. Opettajamme on mukavanoloinen nuorehko nainen, joka osaa puhua niin selkeästi, ettei minunkaan tarvitse ponnistella.

Etsiydyin tänään ottamaan passikuvia, sillä joka kurssilla täytettävään informaatiokorttiin tarvitaan kuva. Eivät kai muuten muista oppilaita. Samoin moinen vaaditaan metron kuukausikorttiin, joka tulee pitemmän päälle edullisemmaksi kuin nuo 10 matkan liput (9€/kpl). Metro on muuten oikein siisti ja toimiva. Samoin myös turvallinen, kunhan huolehtii laukustaan. Kaikkialla on aina ja koko ajan paljon ihmisiä, joka onkin huomattava ero esim. Jyväskylään, Haapavedestä puhumattakaan. Ääntä riittää ympäristössä kohtalaisen myöhään, siksi nukkumiseni on ollut hieman heikkoa.

Tuntemukset tällä hetkellä ovat positiiviset, kiva kun alkoi tuo kielikurssi, niin on jotain "oikeaa" tekemistä.