Yhteenvetoa viime päiviltä

Okei. Hieman venähti tekstien väli pitkäksi. Pahoittelen, kaikkien mielenkiinto tosin jo lienee hiipunut tässä vaiheessa. :)

Kuitenkin, 6. päivä lauantaina vietin aikaani Retiro-puistossa, samoin kuin arviolta tuhannet paikalliset. Tilaa onneksi riitti kaikille. Mieleen jäivät etenkin kristallipalatsi ja tekojärvi, jolla ihmiset enempi vähempi taitavasti soutelivat.

Sunnuntaina suuntasin sitten jo aiemmin mainostamalleni Rastrolle. Kyseessä on oikeastaan älyttömän isot markkinat, käsittäen yhden ison kadun, sekä lähitienoot. Myynnissä on jotakuinkin kaikkea mitä kuvitella saattaa. Ihmisiä enemmän kuin olisin välittänyt, laukusta oli hyvä pitää kiinni. Mutta olipa kokemus, varmaan tulee lähdettyä uudestaankin, jos tulee tarvetta hauskalle t-paidalle, uskonnolliselle avaimenperälle tai pashmiinihuiville.

Kielikurssi päättyi perjantaina, oikeastaan liian pian, vielä tuolla olisin viihtynyt. Edettiin aina subjunktiiviin asti, mutta ei se tainnut vieläkään lopullisesti valjeta. Kurssin porukka on ollut sen verran kivaa, että on vapaa-aikaakin vietetty yhdessä. Keskiviikkona juhlimme Fabianin syntymäpäiviä, ensin salsamusiikilla kyllästetyssä La Lupessa ja sitten viiteen asti Cafe Orangessa. Jälkimmäinen oli klubi, liian täynnä erasmusopiskelijoita. Luulen, ettei Suomessa saa edes päästää noin paljon ihmisiä samaan tilaan. Otimme sitten taksin La Latinaan - kymmenen minuutin matka maksoi kolmelta ihmiseltä 6 euroa. Ja nukuin Fabianin sohvalla pari tuntia, kunnes lähdin metrolla kotiin unille.

Samalla porukalla olemme kävimme myös syömässä torstain kurssin jälkeen. Tarkoitus oli nauttia tapasta, mutta meille suositeltu paikka olikin kiinni. Olimme liikkeellä vähän ennen seitsemää ja havaitsimme, ettei lämmintä ruokaa saa tästä kaupungista ennen iltakahdeksaa. Lopulta sitten päädyimme nälissämme ihan viihtyisään pitsapaikkaan. Tapas jäi toiseen kertaan.

Kävin parin kreikkalaisen tytön kanssa katsomassa sunnuntaina elokuvan, kun sattumalta (!) törmäsimme kaupungilla. Kumpikin oli tahollaan suunnitellut menevänsä elokuviin ja tietoa haimme turisti-infosta. Nämä kun täällä tuppaavat dubbaamaan elokuvat. Onneksi löytyi sitten alkuperäisversioitakin näyttäviä kinoja ja pienen jahkailun päätteeksi valitsimme elokuvan A Single Man. Kertoo muuten rakkaansa menettäneestä homoseksuaalista kirjallisuuden professorista vuonna 1962. Pääosassa Colin Firth. Ei itseasiassa ollut ollenkaan huono pätkä.

Viikonloppuna oli myös kiinalainen uusivuosi. Ja kyllä, juhlivat sitä täälläkin, sen verran on kiinalaisia maisemissa. Useimmiten pitävät sellaisia pikkukauppoja, joista saa jotakuinkin kaikkea ja suhteellinen edullisesti. Samoin aukioloajat ovat aika joustavat. Oli paraatia ja semisti jotain karnevaalimeininkiäkin, olihan myös laskiainen. Tosin parhaat karnevaalit on kuulemma Teneriffalla. Itse en huimasti jaksanut innostua karnevaalihumusta, vaan yritin sunnuntaina vierailla Pradossa, joka siis on kansallismuseo. Kun lähestyin sisäänkäyntiä havaitsin parisataa metriä pitkän jonon ja päätin jättää toiseen kertaan, siksi suuntasinkin keskustaan ja elokuviin.

Eilen maanantaina oli sitten yliopiston puolesta Erasmus welcome day. Paikalle piti toimittaa itsensä lisäksi passikuva. Saimme kirkuvanpunaiset olkareput, jotka sisälsivät tarpeellista tietoa siitä sun tästä. Se tieto jota odotin, eli mistä saan selville tänä keväänä järjestettävät kurssit, jäi puuttumaan. Menen siis käymään oman kampukseni erasmustoimistossa tällä viikolla. Tosin lupailivat jo aiemmin jotain linkkejä sähköpostiin - ei ole näkynyt.

Maanantaina koin myös jotain hyvin eksoottista, räntäsateen. Keli oli nollissa ja taivaalta pudotteli räntää ihan kiitettävää tahtia. Onneksi sentään suli välittömästi, mutta olihan kovin epämiellyttävää. Missä on ne 30 asteen ihanat lämpötilat? Ilmeisesti nyt Tansaniassa, kuukauden päästä toivoakseni täällä.

Nyt kun olympialaiset alkoivat, olen voinut seurata niitä Euroopan yleisradioiden portaalin kautta. Ihan samaa ohjelmaa näen kuin tekin kakkoselta ja FST:ltä. Tosin yhteys temppuilee välillä, niin että miesten 15 km:n kisa jäi suunnilleen näkemättä. Tosin eipä siinä ilmeisesti nähtävää ollutkaan. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että unirytmini alkaa sopeutua paikalliseen.

Sain luettua loppuun mukaan ottamani Stieg Larssonin Milleneum-trilogian kaksi viimeistä kirjaa. Eilen hyvästelin Lisbeth Salanderin ja Mikael Blomkvistin. Kaksi elokuvaa aiheesta on tosin vielä katsomatta. Suosittelen kyseistä dekkari/trilleritrilogiaa kyllä ihan kaikille. Mitä mainiointa tekstiä. Hyvin jännää. (Josta tulikin mieleen, että Pasila saa kuulemma kolmannen tuotantokauden, mahtavuutta!)

Tänään tiistaina suuntasin kohti arkelogista museota, joka sisälsi niin sarkofageja, kultakoruja, kuin patsaitakin. Ilmainen sisäänpääsy oli myös mieluinen yllätys. Suosittelen, aikaa tuskin menee tuntia kauempaa, sen verran suppea kokoelma kuitenkin oli. Museon edustalta löytyi pari aika näyttävää patsasta.

Kun aikaa sitten jäikin vielä, suuntasin toiveikkaana kohti Pradoa. Havaittuani jälleen turhan pitkän jonon vesisateessa, vaihdoin seuraavan kohteeni tien toiselle puolelle Museo Thyssen-Bornemiszaan. 5,50 € lipulla sain nädä koko joukon maalauksia, joista jotkut jopa säväyttivät. Alla Hans Holbeinin versio kuningas Henrik kahdeksannesta ja Roy Lichtenstein Nainen kylvyssä. Lisäksi oli teoksia sellaisilta kavereilta kuten Monet, Picasso, Rubens, El Greco, Cézanne ja mitä Rembrandteja niitä olikaan. Vielä jäi vähän näkemättäkin, kun sulkemisaika tuli vastaan, mutta pitänee pistäytyä uudestaan joku toinen kerta.